Taustakuva: Alanko, Tuula: Soliseva.

Tarinoita

Vantaalla on rivitanssia ja sen senioreille tarkoitettua SENIO-rivitanssia harrastettu kaikkein pisimpään.
Niinpä kysyin oppilailtani, josko heitä kiinnostaisi kertoa jotain harrastuksestaan. Ja kylläpä ropisi tarinoita!! Näitä on ollut ilo lukea, joten jatkan kirjeiden jakamista teille eteenpäin!

TARINA 1

Minun kokemukseni rivitanssista 

Rivitanssi. Sopiiko se minulle?
Kun jäin eläkkeelle, eli olen siis ihan seniori-ikäinen, mietin, sopisiko rivitanssi minulle. Ajattelin, että koska ole harrastanut aina jonkin verran liikuntaa, pidän musiikista, enkä pode onnekseni vielä pahoja nivelvaivoja, voin ainakin yrittää. Enkä pettynyt.

SENIO -rivitanssi

Erittäin hienoa. että tässä tanssin muodossa on juuri senioreille kohdistettu oma ryhmänsä, ja heille oma opetustyyli.
Varmasti on niin, että vaikka meillä senioreilla ei ymmärryksessä ole vikaa, oppi ei vaan mene perille aivan yhtä nopeasti kuin ennen. Hienoa omalla kohdallani ainakin on ollut havaita, kuinka aluksi kaikki tuntui niin vaikealta. Vaikka opetuksesta näin selvästi, kuinka jalkojen olisi pitänyt mennä, oli aivan kuin jossakin aivojen ja jalkojen välillä olisi ollut katkos. Ei vaan onnistunut. Mutta ihan vähitellen ajatukset ja kroppa rupesivat toimimaan yhteistyössä paremmin. Erikoisesti tasapainoilemiseen jalalta toiselle on tullut vakautta. Tämän olen myös huomannut helpottavan liukkaalla kävellessä. Nyt tuntuu kuin ajattelisin koko päälläni, molemmilla aivon puoliskoilla. Se, että opetusta kerrataan tarpeeksi kauan varmistaa, ettei minunkaan tarvitse tuntea huonommuutta, jos ei opetus heti mennyt perille. Ja sitten kun joku tanssi on opittu, ja sitä seuraavalla kerralla ja aina aika ajoin pääsee tanssimaan, siitä todella nauttii.

Mielenterveydellinen puoli

Musiikki, kaikenlainen, on tanssiessa A ja O, mutta sitten kun tanssitaan juuri ihan oikeiden  meidän seniori-ikäisten  kappaleiden tahdissa, on kuultavissa selvää mukana hyräilyä. Tämähän tuo juuri sitä hyvää oloa ja sen mukana mielenterveyttä. Useinhan on niin, että kun seniori-ikäinen menee ryhmiin, on suurin osa osanottajista edellistä, jos ei sitäkin edellistä sukupolvea. Sopeutuminen näihin ryhmiin on huomattavasti vaikeampaa, melkeinpä mahdotonta. Saman aaltopituuden löytäminen on työn takana, mutta kun se löytyy, löytyy yhteishenki ja mielenkiinto harrastamiseen.

Tarpeellisuus
Olen aivan vakuuttunut, että tällä lailla, määrätylle ikäryhmälle kohdistettu opetus, tämän tanssiharrastuksen kohdalla on onnistunutta ja tulosta tuottavaa.

Eeva Hujanen, 3. vuoden Senio -rivitanssin harrastaja

TARINA 2

SENIO -rivitanssi harrastuksena

Hieman taustaa

Minulla on hahmotushäiriö josta tulin sattumalta eräässä lukihäiriötestissä tietoiseksi vasta yli viisikymppisenä. Sain selityksen siihen miksi tietyt asiat elämän varrella olivat olleet vaikeita. Vasen ja oikea  ovat aina menneet sekaisin ja käsien ja jalkojen yhteistyö on ollut hankalaa. Olen siis aina vältellyt erilaisia tanssiliikunnan muotoja joissa on koreografia.
Nyt olen 63-vuotias ja eläkkeellä.
Rivitanssin pariin minut houkutteli kolme vuotta nuorempi sisareni.
Aluksi olin hyvin ennakkoluuloinen mahdollisuuksiini oppia yhtään enempää kuin ennenkään mutta kun kerran olin kurssin maksanut niin pakkohan oli yrittää ja sainhan edes liikuntaa.

Salliva ilmapiiri
Huomasin, että ryhmään sai tulla sellaisena kuin on. Suoritusta ei arvosteltu ja kilpailla ei tarvinnut. Oppiminen lähti liikkeelle kuin huomaamatta.

Psyykkinen kunto
Työmuisti on käytössä koko tanssitapahtuman ajan ja pitempää muistia tarvitaan kertauksissa. Parasta on ollut löytää ”kehon muisti”. Pitkän tauon jälkeen, kun ajattelin että kaikki on aloitettava alusta, huomasin kehon muistavan ja jatkoin tanssimista opitusta eteenpäin.
Mikä oppimisen ilo ja itsetunnon kohotus. Ikä ei estä uuden oppimista ja vanhojakin vammoja voi korjata koko elämän ajan.
Tämä harrastus vaatii keskittymistä koko tekemisen ajan, ainakin minulta. Siispä pää tyhjenee kaikesta muusta kuormasta ja sielu lepää.

Fyysinen kunto
Tanssi harjoittaa kehoa monipuolisesti. Tasapaino kohenee. Tulee lähdettyä
ylipäätään kotoa, jo matka liikuntapaikalle ja takaisin on enemmän kuin kyhjöttää sohvan nurkassa.

Sosiaalisuus
Ihmisellä on tarve kuulua johonkin. Jäätyäni eläkkeelle menetin tyäyhteisöni johon kuuluin yli kaksikymmentä vuotta. Tilalle tarvitsen harrastuksiin liittyviä ryhmiä joihin tunnen kuuluvani ja joissa tapaan ihmisiä.

Eräs Tikkurilan kurssilta.

TARINA 3

Aloitin rivitanssin 9 vuotta sitten. Minut houkutteli lajin pariin työtoverini, joka muutaman kerran jälkeen itse luopui lajista.

Rivitanssi on hauskaa. Siinä yhdistyy musiikki ja liikunta, siinä käytetään kaikenlaista musiikkia. Koreografioita on helpoista vaikeisiin. Jokainen löytää mielitanssinsa ja saa onnistumisen tunteita, kun oppii jonkun vaikeahkon askelikon.

Eläkkeelle jäätyäni minulla todettiin osteopenia(luukadon esiaste). Harrastettuani rivitanssia 4-5 vuotta tautiani kontrolloitiin, ja todettiin, että selkärangassa ja vasemmalla ei näkynyt oireita ja oikeallakaan tilanne ei ollut muuttunut pahemmaksi. Mielestäni tämä on rivitanssin ansiota. lisäksi olen lajin parissa tavannut ihania ihmisiä ja saanut runsaasti hyviä ystäviä. Toivottavasti pystyn harrastamaan seniorivitanssia vielä vuosia.

Aila Kirves

TARINA 4

Aloitin rivitanssin syksyllä 2012 entisen työtoverini suosituksesta. Lajin harrastaminen on antanut minulle säännöllisyyttä viikko-ohjelmaan ja mukavan harrastuksen.

Terveydellinen puoli
Minulla on ollut tapana kompastua ja kaatua jopa kadulle pudonneeseen tulitikkuun.
Viime talvena totesin, että tähän on tullut muutos. Kävellessäni lumisella kadulla liukastuin, horjahdin ja olin kaatua jäiselle asfaltille. ”Tee se itse osteoporoositestin” sijaan hyppelin ehkä weave tai grapevine askelsarjan oikealle, enkä menettänyt tasapainoani. Matka jatkui ”diagonal” askelin ja mutisin itsekseni: ”Kiitos rivitanssille en kaatunut.”

Tikkurilan kurssilainen, Vantaan aikuisopistolta

TARINA 5

Kuinka tulit aloittaneeksi SENIO -rivitanssin? Minä vuonna? Miksi?

-syksy 2005
– tuntui mielenkiintoiselta harrastukselta eläkeläiselle

Mitä lajin harrastaminen on antanut sinulle?

  • Liikunnan iloa
  • Uuden oppimista
  • Ystäviä
  • Yhteisöllisyyttä

Millaisia terveydellisiä vaikutuksia on ollut, jos on?

  • Selkä- ja lonkkasaäryt loppuivat
  • Tasapaino parantunut
  • Keskittymiskyky on parempi

Pirjo P., Vantaa

TARINA 6

Vuonna 2012 etsin työväenopistosta tanssitunteja. Senio-rivitanssi tuntui kiinnostavalta, ei liian vaativalta(senio!) mutta liikunnalta kuitenkin. Koekilin sitten bailatinoa, jonka opetus oli minulle liian vauhdikasta. Palasin rivitanssiin, se tuntuu sopivan minulle.

Laji on antanut minulle iloa, unohdusta, aivojen ja jalkojen yhteyden löytämistä, vahvaa naisenergiaa, yhteyttä toisiin, kuulumista ryhmään(”meihin”).

Harrastaja, Vantaa

TARINA 7

Halusin kokeilla jotain uutta ja erilaista tanssia. Aloitin SENIO -rivitanssin 2009 syksyllä. Luin netistä SENIO -rivitanssin erilaisista hyvistä vaikutuksista mm. muistiin.

Olen saanut rivitanssista iloa siitä, että voi oppia uusia asioita rytmikkään musiikin tahdissa. Kun keskittyy tanssin saloihin, kaikki muu unohtuu, mieli virkistyy ja rentoutuu.

Terveydellinen puoli
Tasapaino, motoriikka ja muisti ovat kehittyneet ja vahvistuneet, samoin keskittyminen ja kuunteleminen.

Myyrmäki, Vantaa

TARINA 8

Halusin eläkkeelle jäätyäni jotain tanssiliikuntaa ja opiston oppaasta valitsin rivitanssia kokeilumielessä. Ei ole tarvinnut vaihtaa harrastusta, rivitanssi on tosi mielenkiintoista. Aloitusvuosi oli 2008.

Yhdessä tekeminen on mukavaa. Alkujumppaa teen kotona aamuisin, se on virkistävää.

Tasapainon hallinta on parantunut. Huomaan, että minulla on vasen puolikin(Alussa oli vaikea tehdä liikkeitä vasemmalle).

Vantaa

TARINA 9

Olen aina ollut kova tanssimaan, mutta siihen tarvittiin aina partneria. Ajattelin, että haluan harrastaa sellaista tanssia, jota voin harrastaa yksin. Ensin harrastin vatsatanssia. Asuin silloin Hesassa ja mahdollisuuksia oli, mutta muutettuani muualle ei kursseja enää löytynytkään. Korson eläkkeensaajissa tuli puhe tanssikursseista, joten esitin rivitanssia ja niin siitä tuli tosi ja harrastus alkoi 2012, ja aivan liikunnan ja hyvän mielen takia.

Tämä on antanut minulle paljon. Hyvää liikuntaa, hyviä ystäviä ja yhdessäolemista.

Mielestäni tasapainoni on parantunut, liikeradat ovat paremmat. Muisti minulla on aina ollut hyvä, mutta mitä kauemmin olen tanssinut rivitanssia, sitä paremmin muistan aina koreografiat. Jää paremmin mieleen.

Leena Pulliainen

TARINA 10

Olimme mieheni kanssa aloittaneet ”tavallisen” rivitanssin 2000-luvun alussa(Myyrmäessä pari vuotta), koska se vaikutti kivalta ja sopivalta yhteisharrastukselta. Jouduimme lopettamaan sen yhdessä, kun mies satutti päänsä 2003 eikä pyörimiset yms. sopineet enää hänelle. Pidin monta vuotta väliä, mutta nyt syksyllä 2013 aloitin tässä senio-rivitanssissa yksinäni.

Vaikka selkäni leikattiin syksyllä 2012 eikä kaikki liikunta tunnu sopivan minulle, niin tämä rivitanssi sopii. Tanssiminen on ihanaa liikuntaa, siinä yhdistyy hyöty ja huvi.

Lajin harrastaminen on antanut minulle liikunnan iloa, erilaisia tanssiaskeleita ja -kuvioita sekä hyvää mieltä. Myös tasapaino ja motoriikka ovat parantuneet muistin ohella. Kun joutuu ponnistelemaan ja muistamaan askeleet ja kuviot.

Hannele Helanen